Avainsana-arkisto: kasvu

ONKO NURMIJÄRVI-ILMIÖLLÄ PALUUTA?

Julkaistu , julkaissut

Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitetaan muuttoliikkeen suuntautumista keskuskaupunkien läheisyydessä olevaan pientalovaltaiseen  ja usein hajautettuun yhdyskuntarakenteeseen perustuvaan asuin- ja elinympäristöön, josta liikkumis- ja asiointivirrat suuntautuvat lähimpään (palvelu)keskukseen. Analyysissä pureudutaan seitsemän suurimman kaupungin ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2017.

Analyysin kohteena olivat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seutujen 7 keskuskaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa. Analyysissä verrattiin keskuskaupunkien ja kehyskuntien muuttovetovoimaa viisivuotisjaksoittain 2000-2004, 2005-2009, 2010-2014 ja vuosina 2015-2017/8. Finanssikriisin (2008) jälkeen on tapahtunut merkittävä käänne keskuskaupunkien ja kehyskuntien muuttovoittoisuudessa. Keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kasvaneet vuoden 2008 jälkeen ja kehyskuntien vähentyneet. Nurmijärvi-ilmiö oli voimakkaimmillaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on sen jälkeen vaimentunut. Nurmijärvi-ilmiö vahvistuu oletettavasti jälleen talous- ja työllisyystilanteen parantuessa, mutta aikaisemmasta poiketen se kohdistuu entistä harvempiin kehyskuntiin, muuttovoittojen määrä ei saavuta aikaisempaa tasoa ja kehyskuntien välillä tapahtuu kehyskunnan sijainnin, liikenneyhteyksien, keskusta-alueen elävyyden ja kaupunkimaisten piirteiden korostumisen vuoksi voimakasta hajontaa muuttovoittoisuuden suhteen. Tutustu analyysiin

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Julkaistu , julkaissut

Esitys:

Aika ja paikka: Suomen keskustanuorten Lumimyrsky -tapahtuma, 25.2.2017, Harjavalta

Esitys . Alustus keskittyy kaupungistumiseen, kaupunkiseutujen merkitykseen ja kaupunkialueiden kasvuun liittyviin tekijöihin. Esitys pidettiin Suomen keskustanuorten Lumimyrsky -tapahtumassa Harjavallan Hiitteenharjulla 25.2.2017. Tutustu esitykseen

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA?

Julkaistu , julkaissut

ESITYS:

AIKA JA PAIKKA: 12.1.2017, Tampere

Esitys , joka pidettiin Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton kuntaseminaarissa Tampereen Vapriikissa 12.1.2017. Esitys keskittyy Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: Tampere on määrällisesti yksi vetovoimaisimmista alueista koko maassa, mutta laadullisesti tilanne ei ole numeroiden takana yhtä kilpailukyinen esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna. Tampere saa merkittävää määrällistä muuttovoittoa, mutta kuntatalouden näkökulmasta muuttajien rakenne on kaupungin kannalta haastava. Tutustu esitykseen ja graafeihin

KEITÄ OVAT TULEVAISUUDEN MUUTTAJAT?

Julkaistu , julkaissut

Aihe:

Aika ja paikka: 21.10.2016, Asuntosijoittaja 2016 -seminaari, Helsinki

Esitys Asuntosijoittajat 2016 -seminaarissa alueiden vetovoimatekijöistä ja tulevaisuuden muuttajien profiloinnista. Esityksessä käydään läpi muuttovirtojen näkökulmasta vetovoimaisimmat alueet ja vetovoiman taustalla olevia tekijöitä sekä esitetään muuttajien profilointia taustamuuttujien perusteella. Tulevaisuuden muuttajat tiivistetään neljään tyyppiin: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit. Tutustu esitykseen

SUOMEN VETOVOIMAISIMMAT KUNNAT 2010-LUVULLA

Julkaistu , julkaissut

1.6.2015: Analyysi

Tekijät: Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro

Linkit: Ylen juttu ’Kuntien vetovoima listattiin’ ja Ylen analyysiin liittyvä kainalojuttu ’Kunnat etääntyvät toisistaan’

Analyysi . Kuntien muuttovetovoima-analyysin kohteena olivat kaikki Suomen 313 kuntaa 1.1.2016 alueluokituksen mukaisesti. Alueiden elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri näkökulmasta ja useilla eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla: aluetalouden, työllisyyden, väestökehityksen, osaamisen, tutkimus- ja tuotekehityksen, saavutettavuuden jne. Alueiden muuttovetovoima on yksi elinvoimaisuuden näkökulma. Tässä analyysissä alueiden muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät kuntien määrälliseen muuttoliikkeeseen, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen.

Kunnat luokiteltiin tulosten perusteella a) viiteen viidennekseen 11 muuttujan keskiarvon perusteella ja b) 11 muuttujan sijoituksen perusteella järjestysluvun mukaiseen järjestykseen (1-313). Lisäksi analysoitiin sitä, kuinka monta positiivista arvoa jokainen kunta sai 11 analyysin muuttujasta eli kasautuvatko muuttovetovoimaan liittyvät tekijät samoihin kuntiin vai eivät. Muuttovetovoimalla tarkoitetaan alueen vetovoimaisuutta, houkuttelevuutta, kiinnostavuutta, potentiaalia, dynaamisuutta ja tulevaa potentiaalia muuttajien, paluumuuttajien, potentiaalisten muuttajien, vierailijoiden ja kävijöiden, yritysten, sijaintipäätösten, investointien ja investoreiden näkökulmasta. Tässä analyysissä  keskityttiin ensisijaisesti muuttajien näkökulmaan.

Analyysi sisältää neljä osiota:

  1. Analyysin tausta ja toteuttaminen
  2. Muuttujakohtaiset tulokset
  3. Tulokset kolmella luokittelutavalla vetovoimaisimmista kunnista
  4. Keskeiset nostot analyysin perusteella.

Ohessa analyysin keskeisimmät tulokset karttoina:

  1. Kuntien luokittelu viiteen viidennekseen muuttujien keskiarvon perusteella: jokaisessa viidenneksessä 62-63 kuntaa
  2. Kuntien sijoitukseen perustuva luokittelu: kunnat on sijoitettu järjestykseen 11 muuttujan keskiarvon perusteella eli jokainen kunta saa järjestysluvun 1-313 välillä
  3. Muuttovetovoimatekijöiden määrään perustuva luokittelu: kuntakohtaisesti laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa jokainen kunta sai 11 muuttujasta. Jokainen kunta sai arvon 0-11 välillä.

Tuloskartta viidenneksittäin Tuloskartta sijoituksittain ja viidenneksittäinMuuttovetovoimatekijöiden kasautuminen