13.1.2016
Tausta-analyysi kokonaisuudessaan tästä!
Tausta-analyysin tiivistelmä diasarjana
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA
Analyysi keskittyy kaupunkien ja kaupunkiseutujen asemaan itsehallintoalueita muodostettaessa. Itsehallintoalueiden (18) ja sosiaali- ja terveysalueiden (15) perustaminen on tulevaisuuspäätös, joka vaikuttaa alueiden tulevaan kehitykseen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vuosikymmeniä eteenpäin. Analyysi jakautuu kolmeen osioon: 1) tilannekuvan muodostamiseen kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä nyt ja lähitulevaisuudessa tilastojen, infografiikan ja tutkimusten näkökulmasta, 2) perusteluihin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasemalle ja 3) kuuteen ydinviestiin jatkovalmistelua ajatellen.
Analyysin kohteena olivat yli 90 000 asukkaan suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut (14): metropolialue (Helsingin seutu), suuret kaupunkiseudut (Tampereen, Turun ja Oulun) ja keskisuuret kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lappeenrannan.
Analyysin tavoitteena oli osoittaa tiivistettynä:
- kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta
- perustella, miksi kaupunkien ja kaupunkiseutujen urbaanit erityispiirteet pitäisi huomio jatkovalmistelussa ja
- avata keskustelu alueellisesti eriytetyn lainsäädännön tai erityisaseman tarpeellisuudesta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen osalta
Analyysin tulokset on tiivistetty kuuteen ydinviestiin:
- Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistäkin enemmän
- Tarvitaan alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä
- Lisää vastuuta kaupunki- tai aluekunnille
- Kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioitava
- Tulevan aluerakenteen muutoksiin varauduttava ennakoivasti
- Hallinnolliset rajat ylittävään kasvuun varautuminen
Tutustu tausta-analyysiin tästä ja tiivistelmänä toimivaan diasarjaan
