ALUEIDEN MUUTTOVETOVOIMA VUOSINA 2009-2013

Timo Aron muuttoliikeanalyysi:

 

SUOMI PAKKAUTUU ETELÄÄN JA LOUNAASEEN

-analyysissä osoitetaan, miten suomalaiset muuttavat suuriin kaupunkeihin, erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Suomen vetovoimaisimmat kunnat ovat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio. Kaupunkien kasvaessa muu Suomi vähitellen autioituu: peräti kaksi kolmasosaa kunnista on muuttotappiollisia. Tiedot käyvä ilmi muuttoliiketutkija Timo Aron tuoreesta analyysistä.

Suomalaiset keskittyvät yhä tiiviimmin Helsingin, Tampereen, Turun ja Lahden seutujen muodostamalle Etelä- ja Lounais-Suomen vaikutusalueelle. Kaupungeista Helsinki on suurin muuttomagneetti: se on saanut muuttovoittoa vuosien 2009–2013 aikana 11 681 asukasta.

– Suurten kaupunkiseutujen alueella asuu jo 4,8 miljoonaa ihmistä eli 90 prosenttia väestöstä. Se kertoo, kuinka kahtiajakautunut Suomi on: keskuskaupungit ja kehyskunnat keräävät uusia asukkaita, kun muu Suomi hiljalleen tyhjenee, Aro kertoo.

 Helsingin jälkeen suurimmat muuttovoittajat ovat Tampere (+4 744), Oulu (+3 428), Turku (+2 581) ja Kuopio (+2 123). Pahimmat muuttotappiokunnat ovat Kajaani (-1 501), Kouvola (-1 226), Raahe (-1 089), Kemi (-1 075) ja Kotka (-1 023).

 Valtaosa Suomesta muuttotappiollista

Kunnat jakautuvat muuttoliikkeessä jyrkästi voittajiin ja häviäjiin. Vuosina 2009–2013 Suomen 320 kunnasta 104 sai muuttovoittoa ja 216 muuttotappiota. Seutukuntien tarkastelussa jakautuneisuus näkyy vielä selvemmin: vain 17 seutua 70:stä sai muuttovoittoa. Etelä- ja Lounais-Suomen lisäksi kasvualueita ovat Oulun, Jyväskylän, Kuopion sekä Seinäjoen ja Vaasan seutu.

– Kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua keräsi peräti 89 prosenttia kaikista muutoista. Suomalaisten pakkautuminen suurimmille kaupunkiseuduille on jatkunut jo pitkään, mutta viimeisen viiden vuoden aikana trendi näyttää kiihtyneen edelleen.

 Nuoriso kaupungistumisen eturintamassa

Nuorisossa trendi kaupungistumisesta näkyy korostuneesti: muuttovoittajia 15–19-vuotiassa on vain 31 kuntaa ja 20–24-vuotiassa vielä harvempi, 24 kuntaa. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat ahkerimpia muuttajia, sillä neljä viidesosaa muuttajista on alle 35-vuotiaita.

 – Nuoret muuttavat opiskelemaan suuriin kaupunkeihin, ja valmistuttuaan he jäävät helposti kasvukeskusten suurille työmarkkinoille. Usein jatkomuutot tapahtuvat samalla kaupunkiseudulla tai kaupunkiseutujen välillä. Paluu pienemmille paikkakunnille ei ole yleensä edes mahdollista, koska työpaikkoja on vähän tarjolla.

 Muuttoliikeanalyysissä tarkasteltiin kaikkia Suomen kuntia (320) ja seutukuntia (70) takautuvasti nykyisen (1.1.2014) alueluokituksen mukaisesti. Analyysissä selvitettiin kuntien ja kaupunkiseutujen muuttovetovoimaa vuosien 2009–2013 aikana. Aineistona analyysissä olivat Tilastokeskuksen väestötilastot. 

 

Analyysi kokonaisuudessaan

KESKEISIMPIÄ TULOKSIA:

Määrälliset tulokset

 Muuttovoittoisimmat kunnat 2009–2013*:

1. Helsinki +11 681 asukasta

2. Tampere +4 744

3. Oulu +3 428

4. Turku +2 581

5. Kuopio +2 123

6. Seinäjoki +1 893

7. Lahti +1 821

8. Jyväskylä +1 463

9. Pirkkala +1 296

10. Hämeenlinna +1 093

 Muuttovoittoisimmat seutukunnat 2009–2013*:

1. Helsingin seutu +14 644
2. Tampereen seutu +9 161

3. Oulun seutu +3 767

4. Jyväskylän seutu +2 298

5. Kuopion seutu +2 239

6. Hämeenlinnan seutu +1 110

7. Seinäjoen seutu +866

8. Lahden seutu +763

9. Ålands landsbygd +356

10. Tunturi-Lapin seutu +339

 Muuttotappiollisimmat kunnat 2009–2013*:

1. Kajaani -1 501 asukasta

2. Kouvola -1 226

3. Raahe -1 089

4. Kemi -1 075

5. Kotka -1 023

6. Kuusamo -925

7. Salo -898

8. Varkaus -870

9. Vantaa -843

10. Tornio -801

 Muuttotappiollisimmat seutukunnat 2009–2013*:

1. Kemi-Tornion seutu -2332

2. Kajaanin seutu -1 995

3. Raahen seutu -1 788

4. Ylä-Savon seutu -1 382

5. Kotka-Haminan seutu -1 380

6. Jakobstadsregionen -1 322

7. Varkauden seutu -1 258

8. Nivala-Haapajärven seutu -1 225

9. Kouvolan seutu -1 206

10. Koillismaan seutu -1 194

 Suhteelliset tulokset

 Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat kunnat 2009–2013*:

1. Pirkkala 1,47 % keskimäärin / vuosi

2. Jomala 1,36 %

3. Kittilä 1,16 %

4. Kauniainen 1,07 %

5. Lempäälä 1,03 %

   Lieto 1,03 %

 Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat seutukunnat 2009–2013*:

1. Tampereen seutu 0,48 % keskimäärin / vuosi

   Ålands landsbygd 0,48 %

3. Tunturi-Lapin seutu 0,47 %

4. Kuopion seutu 0,35 %

5. Oulun seutu 0,32 %

 Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat 2009–2013*:

1. Seinäjoki 0,65 % keskimäärin / vuosi

2. Tampere 0,44 %

3. Kuopio 0,40 %

4. Helsinki 0,39 %

5. Oulu 0,36 %

   Lahti 0,36 %

 Suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat yli 80 000 asukkaan seutukunnat 2009–2013*:

1. Tampereen seutu 0,48 % keskimäärin / vuosi

2. Kuopion seutu 0,35 %

3. Oulun seutu 0,32 %

4. Turun seutu 0,28 %

5. Jyväskylän seutu 0,26 %

 Määrälliset tulokset nuorista

 Muuttovoittoisimmat kunnat 2009–2013, 15–24-vuotiaat*:

1. Helsinki +24 620

2. Tampere +13 061

3. Turku +10 938

4. Jyväskylä +6 364

5. Oulu +6 116

 Muuttotappiollisimmat kunnat 2009–2013, 15–24-vuotiaat*:

1. Nurmijärvi -1570

2. Tuusula -1 284

3. Kouvola -1 227

4. Salo -1 140

5. Kaarina -990

 

* Kuntien välinen muutto, ei sisällä maahanmuuttoa

KAUPUNKIEN JA MAASEUDUN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

Alue- ja paikallishallintopäivät järjestetään vuosittain valtiovarainministeriön ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Vuoden 2014 seminaaripäivät pidettiin Rovaniemellä 19.-20.8.2014. Seminaarin pääteemana oli tänä vuonna kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus palvelujen turvaamisessa. Oman esitykseni aiheena oli  

Suomalaisen aluerakennepolitiikan pitkään kehityslinjaan sisältyy runsaasti sekä hegemonista valtataistelua että eri asteista vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välillä. Esitys keskittyy kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen kuvaamiseen kaupunkien ja toiminnallisten alueiden/kaupunkiseutujen näkökulmasta 2010-luvun toimintaympäristössä.

Esityksen ensimmäinen osa keskittyy aluekehitykseen ja kaupunki-maaseutu -vastakkainasetteluun liittyvän retoriikan ja todellisuuden välisen kuilun kuvaamiseen. Alue-, yhdyskunta- ja väestörakenteen kehitykseen liittyvillä faktoilla ja graafeilla korostetaan kehitykseen liittyviä tosiasioita retoriikan sijaan. Esityksen toisessa osassa keskitytään kaupunkiseutuihin vastakohtaisuuksia purkavina toiminnallisina alueina ja esitetään Porin kaupunkiseutu tapausesimerkkinä.

Esitys kokonaisuudessaan ja seminaarin muut esitykset tästä!