25 SUURIMMAN SEUTUKUNNAN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

kohteena oli väestöltään 25 suurinta seutukuntaa vuosina 1995-2012. Analyysiin valittiin kymmenen alueen muutosta ja dynamiikkaa kuvaavaa muuttujaa, jotka liittyivät alue- ja kuntatalouteen, alueelliseen vetovoimaan, työllisyyskehitykseen ja osaamiseen. 

Jokaisen seudun arvot pisteytettiin niiden sijoituksen perusteella suhteessa toisiin seutuihin vuosi- ja muuttujakohtaisesti. Pisteytyksen ansiosta voidaan verrata sekä seutujen omaa kehitys- ja muutosdynamiikkaa että position muutosta suhteessa toisiin seutuihin vuosien 1995-2012 välillä.

Analyysin tuloksena voidaan tehdä esimerkiksi seuraavat 10 nostoa:

  1. Helsingin seutu oli kilpailukykyisin koko ajanjakson 1995-2012 osalta.
  2. Tampereen, Vaasan ja Oulun seudut olivat kilpailukykyisimpien seutujen joukossa jokaisena neljänä ajankohtana (1995, 2000, 2008 ja 2012).
  3. Kokkolan, Seinäjoen, Rovaniemen ja Porin seutujen positio kohentui eniten vuosien 1995-2012 välillä.
  4. Toisessa ääripäässä olivat Salon, Kotka-Haminan ja Kouvolan seudut, joiden positio romahti eniten avaintoimialojen (ICT tai metsäteollisuus) rakennemuutoksen seurauksena.
  5. Itä- ja Pohjois-Suomen kaupunkiseutujen kehityksessä olivat suuret erot. Kuopion seudun asema vahvistui koko ajanjakson ajan ja seutu nousi kilpailukykyisimmäksi Itä- ja Pohjois-Suomen seuduksi vuonna 2012. Oulun suhteellinen asema heikentyi 2000-luvun aikana, kun taas Rovaniemen seudun positio vahvistui 2000-luvun kuluessa.
  6. Viime vuosien aikana BKT:n muutos (2008-2010) on ollut positiivinen vain 4 seudulla. 25:stä. Ylivoimaisesti ripeintä kehitys on ollut Pietarsaaren seudulla ja vastaavasti ylivoimaisesti heikointa Salon seudulla.
  7. Työllisyysdynamiikaltaan parhaimpia seutuja ovat olleet pohjalaisseudut (Pietarsaaren, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan) ja Helsingin seutu.
  8. Tampereen, Oulun ja Helsingiin seudut ovat olleet vetovoimaisimpia alueita vuosien 1995-2012 välillä, mutta Kuopion seutu on noussut vetovoimaisuudessaan yhtä vetovoimaiseksi kuin Tampere vuonna 2012.
  9. Kuntatalouden valioseutu on Rauman seutu, jossa esimerkiksi kuntien lainamäärä oli vuonna 2012 jopa alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 1995.
  10. Osaamisdynamiikaltaan vahvimpia seutuja ovat luonnollisesti suurimmat yliopistoseudut.

Tutustu koko analyysiin

Lue Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta tästä!

MIKKELIN KAUPUNGIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI

Millainen on Uuden Mikkelin demografinen kilpailukyky? Onko Mikkelin vetovoima kasvussa? Millainen on tyypillinen Mikkeliin tulija ja lähtijä? Näihin ja useisiin muihin kysymyksiin löytyy vastaus Mikkelin muuttoliikenanalyysistä, jonka ovat tehneet valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen maisteri Anna Laiho.

Mikkelin kaupungin demografisessa kilpailukykyanalyysissä on tutkittu Mikkelin määrällistä muuttoliikettä vuosina 2000-2013 ja muuttajien taustaominaisuuksiin perustuvaa laadullista muuttoliikettä vuosina 2000-2010. Lisäksi analyysissä on Innolink Reseach Oy:n tekemät 40 pääkaupunkiseudulta Mikkeliin muuttaneen tulomuuttajan haastattelut.

Mikkelin kaupungin tiedote analyysistä löytyy tästä.

Analyysiraportti kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Analyysin graafinen esittelyaineisto löytyy täältä.

Maakuntien kilpailukykyanalyysi vuosina 1995–2012

on verrattu 18 maakunnan alueellista kilpailukykyä vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012. Alueellisessa kilpailukykyanalyysissä verrataan sekä maakunnan omaa kehitystä että position muuttumista suhteessa toisiin maakuntiin neljänä eri ajankohtana.

Analyysiin valittiin 10 alueiden muutosta ja dynamiikkaa kuvaavaa muuttujaa, jotka liittyvät aluetalous-, työllisyys-, vetovoima-, osaamis- ja kuntatalousdynamiikkaan.

Jokaisen maakunnan arvot pisteytettiin alueen sijoituksen perusteella muuttuja- ja vuosikohtaisesti. Pisteytys perustui maakunnnan sijoitukseen suhteessa toisien maakuntien sijoitukseen.

Lähiaikoina ilmestyy vastaavalla aineistolla ja menetelmällä toteutettu Seutukuntien kilpailukykyanalyysi. Analyysissä tulee olemaan väestöltään 25 suurinta seutukuntaa.